Lajin juuret
Taekwondo juontaa juurensa sellaisista varhaisista itämaisista aseettoman
taistelun menetelmistä kuten Taekyon ja Subak. Näilla ei kuitenkaan ole suoraa yhteytta nykyaikaisen
taekwondon kehittymiseen. Sen sijaan 1900-luvun alussa useat korealaiset nuoret miehet harjoittelivat
Okinawalta Japaniin tuotua karatea. 1940-luvulta alkaen he alkoivat opettaa lajia myös Koreassa. Laji
kehittyi varsin nopeasti erilleen karatesta ja 1960-luvulla sita alettiin kutsua nimella Tae Kwon Do.
Myöhemmin kirjoitusasuksi on vakiintunut taekwondo.
Sanatarkasti käännettynä taekwondo tarkoittaa jalan ja käden tietä. Nimen alkuosat kuvastavat itsepuolustusmenetelmää, joka hyödyntää monipuolisesti koho kehoa. Nimen viimeinen tavu (do) korostaa taekwondon olevan ensisijaisesti kokonaisvaltainen ihmisenä kehittymisen tie. Erityisesti Koreassa laji on paljon laajempi osa kulttuuria kuin vain urheilu- tai kamppailulaji, mutta myös länsimaiset harrastajat voivat hyötyä esimerkiksi taekwondon itsekuria, keskittymiskykyä ja moraalista harkintakykyä kehittävistä vaikutuksista.
Taekwondon aloittaminen
Taekwondon aloittaminen ei vaadi yliluonnollista notkeutta tai muita huippu-urheilijan ominaisuuksia.
Päinvastoin, ihmiset yleensä yllättyvät taekwondoa kokeillessaan huomatessaan, miten nopeasti he edistyvät.
Taekwondo perustuu kehon luonnollisiin reaktioihin ja liikeratoihin - siksi se on nopeasti opittavissa.
Aerobisten kuntoharjoitteiden, venytysliikkeiden ja monipuolista harjoitusta keholle antavan
perustekniikkatreenin myötä taekwondo tarjoaa harrastajalleen täydellisen kuntoilumuodon.